Upoko XXXI.
KO TE HAERENGA I RUNGA I TE WAI. Ka eke nga tangata tekau marua ki runga i tetehi kaipuke iti Otira kihai ratou i hiahia kite haere, no te mea kahore te Ariki i haere tahi me ratou ko to ratou hiahia kia noho tonu i a ia. Heoi kihai i taea e ratou te whakakore i ta te Ariki tono i pai ai. A, rere atu ana t;iua hunga tekau marua, Ka mahue iho te Ariki i tatahi e tu ana i waenganui o te huihuinga nui. E hari ana taua liunga kite nohoanga o te Ariki, no te mea i whakaaro tonu ratou ki tana vhangainga i a ratou kite taro ki te ika i mua tata ake. Otira i tana wa tonu ka tono ia i taua hunga kia haere ki o ratou kainga. Heoi kihai i haere nga tangata katoa ki o ratou kainga tohu noa hoki ratou ka kite ano ratou i a te Karaiti i taua wahi pu i te atatu. I moe ranei ratou ki nga kainga koraha ? Kaore engari i roto i nga pukepuke, hei piringa ranei mo ratou nga kamaka ? Ae pea. Ka tu te Ariki i reira ko ia an ake, te pai ia kite tu noa iho i reira. Ka piki ia ki runga ki tetehi maunga i te po pouriuri, ka ngaro atu ia i te tirohanga a nga tangata katoa, ka ringihia tona ngakau kite aroaro o tona Matua i te rangi. U tonu ia kite inoi a turua waenga noa taua po, katahi ia ka titiro atu, ka kite ia i tetehi kaipuke iti e akina mai ana e te ngaru i waenga moana. Te hia kite atu o Ihu i ten a kaipuke iti i
te tino pouri o taua po. Otira, ki a ia e rite tahi ana te pouritanga mete maraniatanga ko taua hunga tekau marua ia e rulia ana i te hoenga, i he hoki to ratou hau, he nui hoki te puhanga ote hau. Ka aroha atu te Kai whakaora i runga i te tihi o nga maunga, ki ana akonga i waenganui o te Roto e tanpatupatu noa rate wai. Heoi, ka aue noa iho ite wehi mete ngenge nga kai hoe. JNa, ka kite ratou i tetehi mea rite tonu kite tangata. Heoi, ki o whakaaro ehara tenei i te tangata tinana, no te mea e haere Maori ana i runga ite kare o te wai, ki o ratou whakaaro he warua no tetehi tupapaku, i rite kite tinana ehara i te tinana pu tenei. Ka haere atu ia kite kaipnke, no te mea ka pahika ia i to ratou kaipuke, ka rongo ia kite tangi o nga kai hoe, e wehi ana, i ihiihi hoki ratou. Tu ana ia, ka hamumu atu ia ki a ratou. No, ka rangona tona reo e ratou i roto i te haruru o te ngaru e hamama ana, mete hau e keri ana. Ka tae atu tona reo ki roto i o ratou ngakau me o ratou tinana e ihiihi ra, ka whakamarie ia i a ratou. Na ka whakahokia atu e tetahi ki a ia, ka marere atu ia i te kaipuke ka haere atu i runga i te huamo o te wai. E haere atu ana ki tona hoa, te tae atu ia, oho whakarere ! Ka wehi ia ka timata te totohu ka karanga ake ia a hohora tonu te totoro atu te ringa o tona hoa ka hopu i a ia ka arahi kite kaipuke ka eke raua ki runga ki te... kaipuke. Na, kahari aua tangata tekau matahi i te ekenga to ratou Hoa ki runga i te kaipuke ka haere mai ratou ka koropiko ki a ia, kite Tama a te Atua. A mahaki iho te hau marino noa te moana, a kihai i aha ka u te kaipuke kite wahi i hoe atu ai ratou ki to ratou taone.
Permanent link to this item
Hononga pūmau ki tēnei tūemi
https://paperspast.natlib.govt.nz/newspapers/KORIM18831015.2.61.4
Bibliographic details
Ngā taipitopito pukapuka
Korimako, Issue 20, 15 October 1883, Page 1 (Supplement)
Word count
Tapeke kupu
655Upoko XXXI. Korimako, Issue 20, 15 October 1883, Page 1 (Supplement)
Using this item
Te whakamahi i tēnei tūemi
Tūnga manatārua: Kua pau te manatārua (i Aotearoa). Ka pā ko ētahi atu tikanga.
Te whakamahi anō: E whakaae ana Te Puna Mātauranga o Aotearoa The National Library of New Zealand he mauri tō ēnei momo taonga, he wairua ora tōna e honoa ai te taonga kikokiko ki te iwi nāna taua taonga i tārei i te tuatahi. He kaipupuri noa mātou i ēnei taonga, ā, ko te inoia kia tika tō pupuri me tō kawe i te taonga nei, kia hāngai katoa hoki tō whakamahinga anō i ngā matū o roto ki ngā mātāpono e kīa nei Principles for the Care and Preservation of Māori Materials – Te Mauri o te Mātauranga : Purihia, Tiakina! (i whakahoutia i te tau 2018) – e wātea mai ana i te pae tukutuku o Te Puna Mātauranga o Aotearoa National Library of New Zealand.
Out of copyright (New Zealand). Other considerations apply.
The National Library of New Zealand Te Puna Mātauranga o Aotearoa acknowledges that taonga (treasures) such as this have mauri, a living spirit, that connects a physical object to the kinship group involved in its creation. As kaipupuri (holders) of this taonga, we ask that you treat it with respect and ensure that any reuse of the material is in line with the Library’s Principles for the Care and Preservation of Māori Materials – Te Mauri o te Mātauranga: Purihia, Tiakina! (revised 2018) – available on the National Library of New Zealand’s website.