WAEA MAI. O NGA MOTU I WAHO ATU I NUI TIRENI.
INGARANGI. Ranana, Noema 16. E mea ana tetahi nupepa o konei mo te kaha o te whakahoa o Ingarangi ki Ruhin, kei te ahua kino taua mahara a Ingarangi. He nui te ahua pouri o tenei ahua o Ingarangi. E raaliaratia ana ko te take i pensi ai te whakaaro o Ingarangi he ahua mehameha no Ingarangi ki to raua noho kino ko Tiamani mo etahi whenuai Awherika, a mo te kore hoki o Tiamani e mahara raai kin awhina ano ia i te mahi whakamutu i te whawhai a Uaina raua ko Tipana. TIPANA. Tokio, Noema 21. Mo te tono a te Tumuaki o Amerika kia riro ma ana e whakawa te raruraru 0 Tipana -raua ko Haina kua utua atu e Tipana ka whakaae ia kite tono a Haina kia mutu te whawhai mehemea a Haina kite tono hangai tonu atu ki a ia kite Tiapanihi. HAINA. Hangahai. Noema 24. Ko Pooto Ata, kua hinga i te Tiapanihi 1 te Wenerei te 21 o nga ra nei. No te ata tu tonu i whakaekea ai taua pa. Ko nga hoia o Haina i roto i taua pa e meatia ana e f20,000) rua tekau mano, ko taua rua tekau uiano nei kua ngro katoa. Tekau ma waru haoru e whawhai ana katahi ano ka hinga. E kiiu ana he nui te kaha o Haina kite noho i roto i te pa. Tera e whakaekea e ts Tiapanihi a Waihewai. Ko nga tangata tiaki i taua pa kei te whati katoa, he mano tonu i te ra. Noema 28. Ko naa manuao o Haina i riro i te Tiapanihi i te hinganga o Polo Ata, tekau ma rua. Ko nga repo o roto i te pa e puru tonu ana. Ko te nui o nga p&ura me nga kai, i roto i Poto Ata, i riro i a Tipana e tae ana mo t« rua tau te kaha. E mea ana a Haina ko te take o to ratou mate he mea whakaatu k> te hoa riri te ahua mo te haere mai ki roto o te pa. NU TAUTA WEERA. Poihakena, Noema 28. Kotahi tetahi tangata e kau kau ana raua ko tona taina i te one, i ngaua e te mango. Ko tetahi o ona ringa i riro i te mango. Na te kaha o tona taina ka taea mai ki uta. Ko te utu o te witi ki konei inaianei e 23 6d kite 2s 7d mo te puhera ; mo ts tana paraoa £6 15b kite £7 mo te 2s Id; mo te kaanga *s; mo te Paare 2s 6d; mo te parani 8-§d ; mo te taewa huahou £3 10s; mo te riki £7 10s mo te tana. Na runga i te iti o te utu mete kaha
hoki o te ra nn reira kua tapahia te nuinga o nga witi he i hei. ATITE RIA KI TE TANGA. Atireiti, Noema 28. : Kei te kangia tetahi ngahere nui e te ahi; ko te raina o te waea kite Tai Hauauru o Ahitereria kua wera i te ahi e rua tekau ma riraa tnaero te roa. AWHERIKA. Kekpi Taone, Noema 28. Kua kitea tetahi wahi koura, taimana hoki. E kiia ana kanui te koura me te ta'tnana kei roto i taua run. INGARANGI. Ncema 27. Kua whakaae a Xngarangi kite mana kua tau nei ki Hawaiki. TAAKE. i 'KouoTANATiNppABA, Noema 27. Kua tae raai te tono a Ruhia' whakaaetia atu kia tu he teihana waro mo ona raaraao i konei ara i te taha o Pohowhorahi. RUHIA. Petapara, Noema U9. Kua marenatia te Ha o Ruhia kite tamaiti ate Piriniha o Weeri i to Mane nei. He nui te tangata i hui ki taua raareuatauga. No te inutunga o te marjna, ka whakatakotoria e te Ha tetahi hakari nui ma nga tangata rawa kore, e wha tekau niano . Inaianei ko te mahi a taua Ha hou be haere noa atu i te taone me tona wahine kaore tahi he kai tiaki i a raua. He nui te umere mete koa o te taone katoa ki tenei ahua o to Ha raua ko tona wahine. Kua whakaritea ko Kanara Tanoho hei whakahaere i to ope hoia p Ruhia hei haere kite pito o runga o Inia.
Permanent link to this item
https://paperspast.natlib.govt.nz/newspapers/HUIA18941201.2.6
Bibliographic details
Huia Tangata Kotahi, Volume 2, Issue 42, 1 December 1894, Page 2
Word Count
719WAEA MAI. O NGA MOTU I WAHO ATU I NUI TIRENI. Huia Tangata Kotahi, Volume 2, Issue 42, 1 December 1894, Page 2
Using This Item
Tūnga manatārua: Kua pau te manatārua (i Aotearoa). Ka pā ko ētahi atu tikanga.
Te whakamahi anō: E whakaae ana Te Puna Mātauranga o Aotearoa The National Library of New Zealand he mauri tō ēnei momo taonga, he wairua ora tōna e honoa ai te taonga kikokiko ki te iwi nāna taua taonga i tārei i te tuatahi. He kaipupuri noa mātou i ēnei taonga, ā, ko te inoia kia tika tō pupuri me tō kawe i te taonga nei, kia hāngai katoa hoki tō whakamahinga anō i ngā matū o roto ki ngā mātāpono e kīa nei Principles for the Care and Preservation of Māori Materials – Te Mauri o te Mātauranga : Purihia, Tiakina! (i whakahoutia i te tau 2018) – e wātea mai ana i te pae tukutuku o Te Puna Mātauranga o Aotearoa National Library of New Zealand.
Out of copyright (New Zealand). Other considerations apply.
The National Library of New Zealand Te Puna Mātauranga o Aotearoa acknowledges that taonga (treasures) such as this have mauri, a living spirit, that connects a physical object to the kinship group involved in its creation. As kaipupuri (holders) of this taonga, we ask that you treat it with respect and ensure that any reuse of the material is in line with the Library’s Principles for the Care and Preservation of Māori Materials – Te Mauri o te Mātauranga: Purihia, Tiakina! (revised 2018) – available on the National Library of New Zealand’s website.